valoisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]valoisuus (40)
- se, että on valoisa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑloi̯suːs/
- tavutus: va‧loi‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valoisuus | valoisuudet |
| genetiivi | valoisuuden | valoisuuksien |
| partitiivi | valoisuutta | valoisuuksia |
| akkusatiivi | valoisuus; valoisuuden |
valoisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valoisuudessa | valoisuuksissa |
| elatiivi | valoisuudesta | valoisuuksista |
| illatiivi | valoisuuteen | valoisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valoisuudella | valoisuuksilla |
| ablatiivi | valoisuudelta | valoisuuksilta |
| allatiivi | valoisuudelle | valoisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valoisuutena | valoisuuksina |
| translatiivi | valoisuudeksi | valoisuuksiksi |
| abessiivi | valoisuudetta | valoisuuksitta |
| instruktiivi | – | valoisuuksin |
| komitatiivi | – | valoisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | valoisuude- | |
| vahva vartalo | valoisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
valoisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on valoisa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- valoisuus Kielitoimiston sanakirjassa