piki

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki (7-D)

  1. puu-, kivihiili-, ruskohiili-, turve-, luutervaa, hartseja tms. orgaanisia aineita tislattaessa muodostuva jähmeä tai puolijähmeä tislausjäte

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

pikieriste, pikikärsäkäs, pikilanka, pikimaa, pikimusta, pikinokka, pikipallo, pikipata, pikipöksy, pikisauma, pikisavi, pikisilmä, pikitie, pikivälke, pikiöljy

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • piki Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

piki

  1. pistää

Viro[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

piki

  1. pitkin