piki

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Piki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki (7-D)

  1. puu-, kivihiili-, ruskohiili-, turve-, luutervaa, hartseja tai vastaavia orgaanisia aineita tislattaessa muodostuva jähmeä tai puolijähmeä tislausjäte

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpiki/
  • tavutus: pi‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piki piet
genetiivi pien pikien
(pikein)
partitiivi pikeä pikiä
akkusatiivi piki;
pien
piet
sisäpaikallissijat
inessiivi piessä piissä
elatiivi piestä piistä
illatiivi pikeen pikiin
ulkopaikallissijat
adessiivi piellä piillä
ablatiivi pieltä piiltä
allatiivi pielle piille
muut sijamuodot
essiivi pikenä pikinä
translatiivi pieksi piiksi
abessiivi piettä piittä
instruktiivi piin
komitatiivi pikine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pie-
vahva vartalo pike-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

pikieriste, pikikärsäkäs, pikilanka, pikimaa, pikimusta, pikinokka, pikipallo, pikipata, pikipöksy, pikisauma, pikisavi, pikisilmä, pikitie, pikivälke, pikiöljy

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • piki Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki (monikko -)

  1. hopi-kansan perinteisellä nikstamalaatio-menetelmällä sinimaissista valmistama, paperimaisen ohuesta taikinasta tehtävä leipäkäärö

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

piki

  1. pistää

Ketšua[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki

  1. (yleisesti) kirppu
  2. (erityisesti) hiekkakirppu

Maori[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki

  1. viikuna
  2. viikunapuu

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

piki (monikollinen)

  1. pata (korttipeli, jossa pata on maista arvokkain)

Substantiivi[muokkaa]

piki

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta pik
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta pik
  3. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta pik

Substantiivi[muokkaa]

piki

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta pika
  2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta pika
  3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta pika
  4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta pik

Sranan[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

piki

  1. vastata, antaa vastaus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpi.ki/

Etymologia[muokkaa]

  • englannin sanasta speak (’‎puhua’, ’‎pitää puhe’‎‎)

Tagalog[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

pikî

  1. pihtipolvinen

Viro[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

piki

  1. pitkin

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • piki sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)