hartsi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
hartsi (5)
- erityisesti havupuun pihka, joka on puhdistettu kuumentamalla, jolloin kevyemmät yhdisteet haihtuvat
- synteettisiä polymeeriseoksia, joita käytetään erilaisten muovien raaka-aineina
- (musiikki) jousisoittimien jousiin hangattavaa kovetettua pihkaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑrt̪si/, [ˈhɑ̝rtsi]
- tavutus: hart‧si
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hartsi | hartsit |
genetiivi | hartsin | hartsien (hartsein) |
partitiivi | hartsia | hartseja |
akkusatiivi | hartsi; hartsin |
hartsit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hartsissa | hartseissa |
elatiivi | hartsista | hartseista |
illatiivi | hartsiin | hartseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hartsilla | hartseilla |
ablatiivi | hartsilta | hartseilta |
allatiivi | hartsille | hartseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hartsina | hartseina |
translatiivi | hartsiksi | hartseiksi |
abessiivi | hartsitta | hartseitta |
instruktiivi | – | hartsein |
komitatiivi | – | hartseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hartsi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Hartsi on laina ruotsin sanasta harts, 'hartsi', 'pihka'. Ruotsin sana puolestaan pohjautuu saksan sanaan Harz. Hartsin ensiesiintymä suomen kirjakielessä tapahtui vuoden 1751 almanakassa.[1]
Käännökset[muokkaa]
2. synteettisiä polymeeriseoksia, joita käytetään erilaisten muovien raaka-aineina
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: hartsata, hartsittaa
Yhdyssanat[muokkaa]
fenolihartsi, hartsihappo, hartsilakka, hartsiliima, hartsisaippua, hartsiöljy, kumihartsi, olibaanihartsi, silikonihartsi
Aiheesta muualla[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 175. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.