pelko

Suomi

Substantiivi

pelko (1-D)

1. tajuttavan uhkan tai vaaran aiheuttama hädän tai tuskan tunne, huoli uhkan toteutumisesta

   Kun näin vastustajani, täytti pelko mieleni.

   Kansa pakeni pelon vallassa.

   Hän oli peloissaan keksinyt hätävalheen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpelko/

Etymologia

• johdos sanasta pelätä (pelk- + -o)

Käännökset

1. tajuttavan vaaran aiheuttama hädän

englanti: fear, scare ersä: пелема espanja: miedo, temor italia: paura f. latina: timor liivi: irm mapuche: llüka puola: lęk, strach m.

ranska: peur f. romania: teamă f., frică f., temere f. saksa: Angst f., Furcht f. tšekki: strach m. turkki: korku venäjä: страх vepsä: varu viro: hirm

Liittyvät sanat

• kauhu

pelätä, pelättävä, pelkuri, pelonsekainen, pelottava

Yhdyssanat

elämänpelko, ihmispelko, jumalanpelko, koulupelko, kuolemanpelko, lentopelko, muukalaispelko, pelkotila, pelontunne, pimeänpelko

Synonyymit

• fobia
• kammo

Johdokset

• adjektiivit: pelokas, peloton
• verbit: pelottaa

Aiheesta muualla

• pelko Kielitoimiston sanakirjassa