Siirry sisältöön

vaara

Wikisanakirjasta
Katso myös: Vaara, väärä, Väärä

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vaara (9)

  1. usein yllättävään tai poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvät olosuhteet, joissa on ilmeinen onnettomuuden, vahingon tai sairauden saamisen tms. uhka tai kohonnut riski
    Vaara vaanii liikenteessä.
    olla vaarassa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑːrɑ/

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaara vaarat
genetiivi vaaran vaarojen
(vaarain)
partitiivi vaaraa vaaroja
akkusatiivi vaara;
vaaran
vaarat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaarassa vaaroissa
elatiivi vaarasta vaaroista
illatiivi vaaraan vaaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaaralla vaaroilla
ablatiivi vaaralta vaaroilta
allatiivi vaaralle vaaroille
muut sijamuodot
essiivi vaarana vaaroina
translatiivi vaaraksi vaaroiksi
abessiivi vaaratta vaaroitta
instruktiivi vaaroin
komitatiivi vaaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

ruotsin tai muinaisruotsin fara, fahra < keskialasaksan vāre[1]

Käännökset

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

vaara

  1. (maantiede) tavallisesti loivarinteinen pitkänomainen suhteelliselta korkeudeltaan yleensä 50 metriä ylittävä kohouma varsinkin Fennoskandian maaperässä; korkeinkin kohta on puiden peitossa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑːrɑ/
  • tavutus: vaa‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaara vaarat
genetiivi vaaran vaarojen
(vaarain)
partitiivi vaaraa vaaroja
akkusatiivi vaara;
vaaran
vaarat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaarassa vaaroissa
elatiivi vaarasta vaaroista
illatiivi vaaraan vaaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaaralla vaaroilla
ablatiivi vaaralta vaaroilta
allatiivi vaaralle vaaroille
muut sijamuodot
essiivi vaarana vaaroina
translatiivi vaaraksi vaaroiksi
abessiivi vaaratta vaaroitta
instruktiivi vaaroin
komitatiivi vaaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

todennäköisesti saamen varre[2] tai várri[3]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Auervaara, hallanvaara, hengenvaara, hirvivaara, ilmavaara, kuolemanvaara, palovaara, räjähdysvaara, sodanvaara, syöpävaara, säteilyvaara, tartuntavaara, terveysvaara, vaara-alue, vaara-asutus, vaarajono, vaaranlaki, vaaranrinne, vaarapaikka, vaaratilanne, vaaravyöhyke

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vaara Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 921 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  3. Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.