kukkula
Ulkoasu
Katso myös: Kukkula |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kukkula (12)
- huomattava muuta maastoa korkeampi kohta
- Rooma rakennettiin seitsemälle kukkulalle.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkukːulɑ/, [ˈkʷukʷːulɑ̝]
- tavutus: kuk‧ku‧la
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kukkula | kukkulat |
genetiivi | kukkulan | kukkuloiden kukkuloitten (kukkulain) |
partitiivi | kukkulaa | kukkuloita |
akkusatiivi | kukkula; kukkulan |
kukkulat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kukkulassa | kukkuloissa |
elatiivi | kukkulasta | kukkuloista |
illatiivi | kukkulaan | kukkuloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kukkulalla | kukkuloilla |
ablatiivi | kukkulalta | kukkuloilta |
allatiivi | kukkulalle | kukkuloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kukkulana | kukkuloina |
translatiivi | kukkulaksi | kukkuloiksi |
abessiivi | kukkulatta | kukkuloitta |
instruktiivi | – | kukkuloin |
komitatiivi | – | kukkuloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kukkula- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- olla onnensa kukkuloilla
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kukkula Kielitoimiston sanakirjassa