kukkula

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kukkula

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kukkula (12)

  1. huomattava muuta maastoa korkeampi kohta
    Rooma rakennettiin seitsemälle kukkulalle.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkukːulɑ/, [ˈkʷukʷːulɑ̝]
  • tavutus: kuk‧ku‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kukkula kukkulat
genetiivi kukkulan kukkuloiden
kukkuloitten
(kukkulain)
partitiivi kukkulaa kukkuloita
akkusatiivi kukkula;
kukkulan
kukkulat
sisäpaikallissijat
inessiivi kukkulassa kukkuloissa
elatiivi kukkulasta kukkuloista
illatiivi kukkulaan kukkuloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kukkulalla kukkuloilla
ablatiivi kukkulalta kukkuloilta
allatiivi kukkulalle kukkuloille
muut sijamuodot
essiivi kukkulana kukkuloina
translatiivi kukkulaksi kukkuloiksi
abessiivi kukkulatta kukkuloitta
instruktiivi kukkuloin
komitatiivi kukkuloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kukkula-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

häpykukkula, venuskukkula

Idiomit[muokkaa]

  • olla onnensa kukkuloilla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kukkula Kielitoimiston sanakirjassa