oro

Katso myös: oró

Espanja

Substantiivi

oro m. (monikko oros)

1. kulta

   medalla de ~ kultamitali

2. kulta, kultamitali

   Colombia ganó hoy dos oros en el levantamiento de pesas, con una actuación sobresaliente de Leidy Solís.

   Kolumbia saavutti tänään kaksi kultaa painonnostossa, ...

Idiomit

• valer su peso en oro - olla painonsa arvoinen kullassa
• hacerse de oro - rikastua

Verbi

oro

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä orar

Esperanto

Substantiivi

oro (yks. akk. oron; mon. oroj, mon. akk. orojn)

1. laulukuoro
2. kulta

Ido

Substantiivi

oro (yksikön akkusatiivi oron; monikko ori, monikon akkusatiivi orin)

1. kulta

Italia

Substantiivi

oro m. (monikko ori[luo])

1. kulta

Liittyvät sanat

• orafo

Latina

Verbi

ōrō (I) (akt. prees. inf. ōrāre,ind. perf. y. 1. p. ōrāvī, part. perf. ōrātus) (taivutus[luo])

1. puhua, pitää puhe

Portugali

Verbi

oro

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä orar

Ruotsi

Substantiivi

oro yl. (yks. määr. oron [luo], ei monikkoa)

1. levottomuus
2. balansvikt i klocka: liipotin

Aiheesta muualla

• oro Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)