kammo

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kammo (1)

  1. voimakas, usein lamaannuttava pelkotila
    Tunnen kammoa jo ajatellessani julkisen puheen pitämistä.
    Lapset poistuivat kammoissaan koe-eläinten huoneesta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kammo kammot
genetiivi kammon kammojen
partitiivi kammoa kammoja
akkusatiivi kammo;
kammon
kammot
sisäpaikallissijat
inessiivi kammossa kammoissa
elatiivi kammosta kammoista
illatiivi kammoon kammoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kammolla kammoilla
ablatiivi kammolta kammoilta
allatiivi kammolle kammoille
muut sijamuodot
essiivi kammona kammoina
translatiivi kammoksi kammoiksi
abessiivi kammotta kammoitta
instruktiivi kammoin
komitatiivi kammoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aukiokammo, korkeanpaikankammo, torikammo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kammo Kielitoimiston sanakirjassa