onki

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

onki (7-G) [oŋ·ki]

  1. yksinkertainen kalastusväline, jonka osat ovat vapa, siima ja koukku sekä yleensä myös koho ja pieni siiman paino lähellä koukkua

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi onki onget
genetiivi ongen onkien
partitiivi onkea onkia
akkusatiivi onki; ongen onget
sisäpaikallissijat
inessiivi ongessa ongissa
elatiivi ongesta ongista
illatiivi onkeen onkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ongella ongilla
ablatiivi ongelta ongilta
allatiivi ongelle ongille
muut sijamuodot
essiivi onkena onkina
translatiivi ongeksi ongiksi
abessiivi ongetta ongitta
instruktiivi ongin
komitatiivi onkine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

heitto-onki, koho-onki, lohionki, mato-onki, mormyskaonki, ongenkoho, ongenkoukku, ongenvapa, onkikala, onkiliero, onkimato, onkimies, onkineuvo, onkipaikka, onkivapa, pohjaonki, polvionki

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • onki Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

onki

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä onkia