koni

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni (5)

  1. (halventava) hevonen
  2. (huumeslangia) heroiini, opiaatti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoni/, [ˈko̞ni]
  • tavutus: ko‧ni

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koni konit
genetiivi konin konien
(konein)
partitiivi konia koneja
akkusatiivi koni;
konin 		konit
sisäpaikallissijat
inessiivi konissa koneissa
elatiivi konista koneista
illatiivi koniin koneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konilla koneilla
ablatiivi konilta koneilta
allatiivi konille koneille
muut sijamuodot
essiivi konina koneina
translatiivi koniksi koneiksi
abessiivi konitta koneitta
instruktiivi – konein
komitatiivi – koneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo koni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia[muokkaa]

  • venäjän sanasta конь (konˈ, ’hevonen’)

Käännökset[muokkaa]

1. (halventava) hevonen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Anagrammit[muokkaa]

kino, noki, onki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • koni Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

koni

  1. tuntea

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni

  1. kartio

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni (gen koni, part koni)

  1. (puhekieltä) tumppi, tupakantumppi
    Ärge visake konisid maha!
    Älkää heittäkö tupakantumppeja maahan!
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=koni&oldid=4311213”