koni

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni (5)

  1. (halventava) hevonen
  2. (slangia, huume-) heroiini, opiaatti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈko̞ni]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koni konit
genetiivi konin konien
partitiivi konia koneja
akkusatiivi koni; konin konit
sisäpaikallissijat
inessiivi konissa koneissa
elatiivi konista koneista
illatiivi koniin koneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konilla koneilla
ablatiivi konilta koneilta
allatiivi konille koneille
muut sijamuodot
essiivi konina koneina
translatiivi koniksi koneiksi
abessiivi konitta koneitta
instruktiivi konein
komitatiivi koneine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

venäjän kielen sana конь (kon) ’hevonen’

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

konitohtori

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • koni Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

koni

  1. tuntea

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni

  1. kartio

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koni (gen koni, part koni)

  1. (puhekieltä) tumppi, tupakantumppi
    Ärge visake konisid maha! – Älkää heittäkö tupakantumppeja maahan!