koho
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]koho (1)
- joissakin kalastusvälineissä, kuten ongessa tai kalastusverkossa käytettävä kelluva esine, joka ilmaisee veteen upotetun pyydyksen paikan tai pitää siihen kiinnitettyä pyydystä halutulla syvyydellä
- (tekniikka) uimuri
- (yhdyssanan alkuosana) kohoamiseen tai koholla olemiseen liittyvä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoho/
- tavutus: ko‧ho
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koho | kohot |
| genetiivi | kohon | kohojen |
| partitiivi | kohoa | kohoja |
| akkusatiivi | koho; kohon |
kohot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kohossa | kohoissa |
| elatiivi | kohosta | kohoista |
| illatiivi | kohoon | kohoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koholla | kohoilla |
| ablatiivi | koholta | kohoilta |
| allatiivi | koholle | kohoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kohona | kohoina |
| translatiivi | kohoksi | kohoiksi |
| abessiivi | kohotta | kohoitta |
| instruktiivi | – | kohoin |
| komitatiivi | – | kohoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koho- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]koho-onki, kohoasento, kohoisku, kohojuova, kohokammio, kohokartta, kohokiinnike, kohokirjain, kohokohta, kohokoriste, kohokoristelu, kohokoukku, kohokuori, kohokuva, kohokuvio, koholyönti, kohonuora, kohonuotta, kohopaikka, kohopaino, kohopallo, kohopato, kohopinta, kohoreuna, kohoriipunta, kohosuo, kohosyövytys, kohosävel, kohotahti, kohoventtiili, ongenkoho
Aiheesta muualla
[muokkaa]- koho Kielitoimiston sanakirjassa