poiju
Suomi
[muokkaa],_07.06.2021.jpg)
Substantiivi
[muokkaa]poiju (1)
- (merenkulku) vesistön pohjaan ankkuroitu, kelluva kappale, joita käytetään osoittamaan paikkaa tai varoitusmerkkeinä
- Merkitsimme kalanpyydyksen lipullisella poijulla.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpoi̯ju/, [ˈpoijːu]
- tavutus: poi‧ju
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poiju | poijut |
| genetiivi | poijun | poijujen |
| partitiivi | poijua | poijuja |
| akkusatiivi | poiju; poijun |
poijut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poijussa | poijuissa |
| elatiivi | poijusta | poijuista |
| illatiivi | poijuun | poijuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poijulla | poijuilla |
| ablatiivi | poijulta | poijuilta |
| allatiivi | poijulle | poijuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poijuna | poijuina |
| translatiivi | poijuksi | poijuiksi |
| abessiivi | poijutta | poijuitta |
| instruktiivi | – | poijuin |
| komitatiivi | – | poijuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poiju- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]< ruotsi < ranska[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: poijuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]ankkuripoiju, eteläpoiju, itäpoiju, kellopoiju, kiinnityspoiju, länsipoiju, merkkipoiju, pohjoispoiju, säädatapoiju, valopoiju
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.