kohota

Suomi

Verbi

kohota (74) (taivutus[luo])

1. nousta: liikkua ylöspäin tai ylemmäs

   Savu kohoaa taivaalle.

   kohota ilmaan

   Entinen missi kohosi ministeriksi asti.

2. (lukuarvoista tai mittavista suureista) lisääntyä, kasvaa, suureta
3. (pinnanmuodoista) nousta korkeammaksi siirryttäessä eteenpäin; olla ympäristöään korkeampi; ulottua pystysuunnassa

   Metsän takana kohoavat vuoret.

4. (sairaudesta tms.) nousta: syntyä, puhjeta

   Illalla ihoon alkoi nousta rakkuloita ja yöllä nousi korkea kuume.

5. (taikinasta) nousta: turvota käymisen vaikutuksesta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkohot̪ɑˣ/
• tavutus: ko‧ho‧ta

Käännökset

1. nousta

azeri: itmək englanti: rise, ascend espanja: subir

inarinsaame: alaniđ ruotsi: stiga, resa sig, höja sig; (taikinasta) jäsa, pösa viro: kerkima

Liittyvät sanat

• koho

Johdokset

• substantiivit: kohokas

Aiheesta muualla

• kohota Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

kohota

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kohottaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kohottaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kohottaa