mitta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mitta (9-C)

Wikipedia
Katso artikkeli Mitta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. jokin suureen arvo tai mittauksen tulos
    Kappa on vanha mitta.
    Ota mitat tuosta ovesta.
  2. jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikön
    Onko sinulla metrin mittaa?
    Kyynärästä mittayksikkönä on luovuttu, mutta kyynäräkeppiä käytetään yhä.
    Sanonta ”Porvoon mitalla” johtuu siitä, että porvoolainen kruununvouti keräsi aikoinaan verot käyttämällä liian isoa mittaa.
  3. (matematiikka) joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoon
    Diracin mitta on mitta, joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.
  4. (kirjallisuustiede) tietty mitallisessa runoudessa käytettävä säännönmukainen muoto, metrumi
    Heksametri eli kuusimitta on runomittaopissa antiikkisten sankarirunojen mitta.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmit̪ːɑ/, [ˈmit̪ːɑ]
  • tavutus: mit‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mitta mitat
genetiivi mitan mittojen
(mittain)
partitiivi mittaa mittoja
akkusatiivi mitta;
mitan
mitat
sisäpaikallissijat
inessiivi mitassa mitoissa
elatiivi mitasta mitoista
illatiivi mittaan mittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mitalla mitoilla
ablatiivi mitalta mitoilta
allatiivi mitalle mitoille
muut sijamuodot
essiivi mittana mittoina
translatiivi mitaksi mitoiksi
abessiivi mitatta mitoitta
instruktiivi mitoin
komitatiivi mittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo mita-
vahva vartalo mitta-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aikamitta, alamitta, askelmitta, hevosenmitta, kaapelinmitta, kalevalamitta, keskimitta, kiintomitta, kukkuramitta, kuusimitta, kuutiomitta, latvamitta, litramitta, litranmitta, läpimitta, metrimitta, metrinmitta, miehenmitta, millimetrimitta, mitanpitävä, mitta-analyysi, mitta-asteikko, mitta-astia, mittabosoni mittahävikki, mittajärjestelmä, mittakaava, mittakaulain, mittakello, mittakeppi, mittakiila, mittakirja, mittalaite, mittalasi, mittaliuos, mittaliuska, mittaluku, mittalusikka, mittamies, mittamuuntaja, mittanauha, mittapuku, mittapullo, mittapuu, mittapää, mittapöytä, mittasauva, mittasuhde, mittatappio, mittatarkka, mittatarkkuus, mittatikku, mittatulkki, mittatyö, mittavajaus, mittavirhe, mittayksikkö, määrämitta, neliömitta, painomitta, paperimitta, pinta-alamitta, pintamitta, pituusmitta, pystymitta, päänmitta, rinnanmitta, rinnanympärysmitta, ristimitta, rullamitta, runomitta, silmämitta, sisämitta, stadionmitta, taittomitta, tasamitta, tilavuusmitta, työntömitta, ulkomitta, vakiomitta, vakomitta, vetomitta, välysmitta, ympärysmitta

Idiomit[muokkaa]

  • mitta on täysi – (henkilö) ei enää siedä jotain (ärsyttävää toimintaa tms.)
    Pentillä tuli mitta täyteen — otti loparit aamulla!
    Mittani on täyttymässä!
  • pysyä mitoissa(an) — olla lihoamatta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • mitta Kielitoimiston sanakirjassa
  • mitta Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).