runomitta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
runomitta (9)
- (kirjallisuustiede) metrumi, mitallisen runouden runoissa käytetty mitta, joka perustuu poljennollisissa runoissa rytmiin ja poljennottomissa esimerkiksi tavujen määrään säkeessä ja säkeiden määrään säkeistössä sekä loppusointuun
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrunoˌmit̪ːɑ/
- tavutus: ru‧no‧mit‧ta
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista runo ja mitta
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kalevalamitta, runomittaoppi, trokeemitta