runomitta

Suomi

Substantiivi

runomitta (9)

1. (kirjallisuustiede) metrumi, mitallisen runouden runoissa käytetty mitta, joka perustuu poljennollisissa runoissa rytmiin ja poljennottomissa esimerkiksi tavujen määrään säkeessä ja säkeiden määrään säkeistössä sekä loppusointuun

Ääntäminen

• IPA: /ˈrunoˌmit̪ːɑ/
• tavutus: ru‧no‧mit‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista runo ja mitta

Käännökset

1. metrumi, mitallisen runouden runoissa käytetty mitta

englanti: metre (BrE. kirj.) / meter (AmE. kirj.) espanja: metro m.

ruotsi: versmått unkari: versforma, versmérték

Liittyvät sanat

• mitta
• poljento, säe, säkeistö
• trokee

Yhdyssanat

kalevalamitta, runomittaoppi, trokeemitta

Aiheesta muualla

• runomitta Kielitoimiston sanakirjassa
• runomitta Tieteen termipankissa