kaiku

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Kaiku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaiku (1-D)

  1. (akustiikka, fysiikka) äänen tai sähkömagneettisen säteilyn heijastuma
  2. (arkikieltä) kaikuluotain

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaiku kaiut luo
genetiivi kaiun luo kaikujen luo
partitiivi kaikua kaikuja luo
akkusatiivi kaiku; kaiun luo kaiut luo
sisäpaikallissijat
inessiivi kaiussa luo kaiuissa
elatiivi kaiusta luo kaiuista
illatiivi kaikuun luo kaikuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi kaiulla luo kaiuilla
ablatiivi kaiulta luo kaiuilta
allatiivi kaiulle luo kaiuille
muut sijamuodot
essiivi kaikuna luo kaikuina luo
translatiivi kaiuksi luo kaiuiksi
abessiivi kaiutta kaiuitta
instruktiivi kaiuin
komitatiivi kaikuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

jousikaiku, jälkikaiku, kaikukammio, kaikulaite, kaikuluotain, kaikuluotaus, kaikupohja, kaikusuppilo

Aiheesta muualla[muokkaa]