kaiku
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (akustiikka, fysiikka) äänen tai sähkömagneettisen säteilyn heijastuma
- (arkikieltä) kaikuluotain
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑi̯ku/
- tavutus: kai‧ku
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaiku | kaiut |
genetiivi | kaiun | kaikujen |
partitiivi | kaikua | kaikuja |
akkusatiivi | kaiku; kaiun |
kaiut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaiussa | kaiuissa |
elatiivi | kaiusta | kaiuista |
illatiivi | kaikuun | kaikuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaiulla | kaiuilla |
ablatiivi | kaiulta | kaiuilta |
allatiivi | kaiulle | kaiuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaikuna | kaikuina |
translatiivi | kaiuksi | kaiuiksi |
abessiivi | kaiutta | kaiuitta |
instruktiivi | – | kaiuin |
komitatiivi | – | kaikuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kaiu- | |
vahva vartalo | kaiku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]2. kaikuluotain
Ks. kaikuluotain |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kaikuisa, kaikumaton, kaikuva, kaiuton
- substantiivit: kaiutin, kaiunta, kaikuminen
- verbit: kaikua, kaiuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]jousikaiku, jälkikaiku, kaikukammio, kaikukartoitus, kaikukoppa, kaikukuvaus, kaikulaite, kaikuluotain, kaikuluotaus, kaikupohja, kaikusuppilo, kaikutausta, kaikututkimus, vastakaiku