ekko
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ekko (1)
- erityiskiinnostuksen kohde (aihe, josta autismikirjon henkilö on erityisen kiinnostunut)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ekko | ekkot |
| genetiivi | ekkon | ekkojen |
| partitiivi | ekkoa | ekkoja |
| akkusatiivi | ekko; ekkon |
ekkot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ekkossa | ekkoissa |
| elatiivi | ekkosta | ekkoista |
| illatiivi | ekkoon | ekkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ekkolla | ekkoilla |
| ablatiivi | ekkolta | ekkoilta |
| allatiivi | ekkolle | ekkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ekkona | ekkoina |
| translatiivi | ekkoksi | ekkoiksi |
| abessiivi | ekkotta | ekkoitta |
| instruktiivi | – | ekkoin |
| komitatiivi | – | ekkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ekko- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Norja
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ekko n.