kaiunta

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaiunta (9-J)[1]

  1. jatkuva kaikuminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaiunta kaiunnat
genetiivi kaiunnan kaiuntojen
partitiivi kaiuntaa kaiuntoja
akkusatiivi kaiunta; kaiunnan kaiunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaiunnassa kaiunnoissa
elatiivi kaiunnasta kaiunnoista
illatiivi kaiuntaan kaiuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaiunnalla kaiunnoilla
ablatiivi kaiunnalta kaiunnoilta
allatiivi kaiunnalle kaiunnoille
muut sijamuodot
essiivi kaiuntana kaiuntoina
translatiivi kaiunnaksi kaiunnoiksi
abessiivi kaiunnatta kaiunnoitta
instruktiivi kaiunnoin
komitatiivi kaiuntoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jälkikaiunta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaiunta Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J