tutka

Suomi

Substantiivi

tutka (10) (monikko tutkat)

1. radioaaltojen kohteesta heijastumiseen perustuva järjestelmä. Tutkan kaikujen avulla voidaan havaita, seurata ja mitata kohteiden suuntaa, etäisyyttä ja nopeutta
2. erityisesti poliisin nopeusvalvontatutka, jolla valvotaan ylinopeuksia liikenteessä, liikennetutka
3. (slangia) henkilö, joka (esimerkiksi hämmentyneenä tai päihtyneenä) vain tutkailee ympäristöään kykenemättä toimimaan tilanteen mukaisesti

Etymologia

• Suomen kielen professori Lauri Hakulisen keksimä uudissana.

Käännökset

1. radioaaltojen kohteesta heijastumiseen perustuva järjestelmä

englanti: radar espanja: radar m. italia: radar m. ranska: radar m.

ruotsi: radar saksa: Radar n. venäjä: радар viro: radar

Liittyvät sanat

• tutkailija
• tutkailla
• tutkain
• tutkata
• tutkaus

Yhdyssanat

dopplertutka, etäisyystutka, lennonjohtotutka, liikennetutka, maalinosoitustutka, matalavalvontatutka, nopeustutka, pistoolitutka, puututka, säätutka, suurtehotutka, toisiotutka, tutka-aallot, tutka-antenni, tutka-asema, tutkaheijastin, tutkakatve, tutkakuva, tutkamittaus, tutkanilmaisin, tutkanpaljastin, tutkasäde, tutkavalvonta, tutkaverkko

Idiomit

• ajaa tutkaan
  1. joutua poliisin tutkan mittaamaksi, erityisesti ylinopeutta ajettaessa

     Masa ajoi suoralla tiellä tutkaan.

• olla tutkalla
  1. (slangia) olla esimerkiksi hämmennyksen tai päihtymyksen takia kykenemätön toimimaan tilanteen mukaisesti

     Mä olin siellä ihan tutkalla.

Aiheesta muualla

• tutka Kielitoimiston sanakirjassa