panna

Wikisanakirja

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Panna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Substantiivi

panna (9)

  1. (uskonto) kirkonkirous, ekskommunikaatio, kirkon jäsenen oikeuksien riistäminen; sakramenttiyhteydestä sulkeminen
    Luther julistettiin pannaan.
  2. henkilöön, paikkakuntaan tai asiaan kohdistuva kielto, sosiaalisesta yhteydestä poissulkeminen
    Vertaisverkot pannassa työpaikoilla.
    Joulunajan herkut eivät ole pannassa laihduttajaltakaan. -Finfood
    Hän sai pannan eräältä nettisivustolta

[muokkaa] Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi panna pannat
genetiivi pannan pannojen
(pannain)
partitiivi pannaa pannoja
akkusatiivi panna; pannan pannat
Sisäpaikallissijat
inessiivi pannassa pannoissa
elatiivi pannasta pannoista
illatiivi pannaan pannoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi pannalla pannoilla
ablatiivi pannalta pannoilta
allatiivi pannalle pannoille
Muut
essiivi pannana pannoina
translatiivi pannaksi pannoiksi
abessiivi pannatta pannoitta
instruktiivi – pannoin
komitatiivi – pannoine-
+ omistusliite

[muokkaa] Käännökset

1. kirkonkirous

[muokkaa] Liittyvät sanat

[muokkaa] Verbi

panna (67) (taivutus)

  1. sijoittaa jokin jonnekin, laskea kädestä, asettaa
    Panin kirjat reppuun ja lähdin kouluun.
  2. tallettaa
  3. valmistaa olutta
    Jouluksi pantiin taas olutta.
  4. (alatyyliä) naida, olla sukupuoliyhteydessä
    Matti pani Hannaa iltasella.

[muokkaa] Rektio

  • Merkityksessä 1 panna-verbin objekti on genetiivissä tai partitiivissä ja objektin sijoituspaikka tulee illatiiviin tai allatiiviin
Panin kellon kaappiin.
Panin kellon pöydälle.
Panin vettä teepannuun.
  • Merkityksissä 2 ja 3 verbin saama objekti on partitiivissa:
Panimme olutta.
Sinä panit Liisaa.

[muokkaa] Synonyymit

[muokkaa] Käännökset

verbi panna, asettaa

~ laite päälle

~ rahaa tilille

englanti: deposit

~ olutta

harrastaa seksiä

[muokkaa] Idiomit

  • panna parastaan - tehdä parhaansa; tarjota parastaan
  • panna viralta - erottaa virastaan tai asemastaan
  • panna kampoihin - taistella vastaan, vastustaa
  • panna merkille - huomata
  • panna liikkeelle - päästää liikkeelle huhu tai tapahtuma
  • panna alkuun - aloittaa jokin asia

[muokkaa] Italia

[muokkaa] Substantiivi

panna f.

  1. kerma

[muokkaa] Puola

[muokkaa] Substantiivi

panna f.

  1. neiti

[muokkaa] Ruotsi

[muokkaa] Substantiivi

panna (1) (pannan, pannor, pannorna)

  1. pannu, kattila
  2. otsa
    pannan i veck – otsa rypyssä
    ha panna – olla otsaa

[muokkaa] Liittyvät sanat

[muokkaa] Viro

Verbi

panna

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä panema
Haettu osoitteesta http://fi.wiktionary.org/wiki/panna