nukke
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomi
[muokkaa] Substantiivi
nukke (8) (monikko nuket) (monikon genetiivi: nukkejen, nukkein, nukkien)
- usein ihmishahmoa esittävä leikkikalu
[muokkaa] Etymologia
- luultavasti verbistä nukkua.
[muokkaa] Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | nukke | nuket |
| genetiivi | nuken | nukkejen (nukkein) |
| partitiivi | nukkea | nukkeja |
| akkusatiivi | nukke; nuken | nuket |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nukessa | nukeissa |
| elatiivi | nukesta | nukeista |
| illatiivi | nukkeen | nukkeihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nukella | nukeilla |
| ablatiivi | nukelta | nukeilta |
| allatiivi | nukelle | nukeille |
| Muut | ||
| essiivi | nukkena | nukkeina |
| translatiivi | nukeksi | nukeiksi |
| abessiivi | nuketta | nukeitta |
| instruktiivi | – | nukein |
| komitatiivi | – | nukkeine- + omistusliite |
