nukke

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Nukke Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nukke (8-A)

  1. usein ihmishahmoa esittävä lelu tai esine

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈnukːe/
  • tavutus: nuk‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nukke nuket
genetiivi nuken nukkejen
(nukkein)
partitiivi nukkea nukkeja
akkusatiivi nukke;
nuken
nuket
sisäpaikallissijat
inessiivi nukessa nukeissa
elatiivi nukesta nukeista
illatiivi nukkeen nukkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nukella nukeilla
ablatiivi nukelta nukeilta
allatiivi nukelle nukeille
muut sijamuodot
essiivi nukkena nukkeina
translatiivi nukeksi nukeiksi
abessiivi nuketta nukeitta
instruktiivi nukein
komitatiivi nukkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nuke-
vahva vartalo nukke-
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset[muokkaa]

  • Sana on vanhastaan taivutettu monikon genetiivissä muodossa nukkien pohjautuen sanan murteelliseen muotoon nukki.[1]

Etymologia[muokkaa]

  • luultavasti verbistä nukkua.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

käsinukke, maatuskanukke, mainosnukke, mallinukke, muotinukke, nivelnukke, nukenkaulus, nukenvaate, nukke-elokuva, nukkeanimaatio, nukkefilmi, nukkehallitsija, nukkehallitus, nukkekoti, nukkeleikki, nukkepresidentti, nukketaiteilija, nukketalo, nukketeatteri, paperinukke, poikanukke, posliininukke, riepunukke, räsynukke, seksinukke, sovitusnukke, sätkynukke, teatterinukke, vahanukke

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • nukke Kielitoimiston sanakirjassa
  • nukke Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Lehtinen, Raija: Nukkejen ja nallejen asialla. Kielikello, 1982, nro 1. Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio.