instrumentaali

Suomi

Substantiivi

instrumentaali

1. (kielitiede) monien kielten taivutusmuoto, joka ilmaisee välinettä tai keinoa, jolla tekeminen suoritetaan

   Instrumentaali on sijamuoto tai niihin rinnastettava rakenne, joka ilmaisee keinoa, välinettä tai seuraa. Se vastaa kysymykseen millä, millä keinoin, kenen tai minkä kanssa?

2. pelkillä soittimilla esitetty kappale ilman laulua, varsinkin sellaisesta kappaleesta, johon lauluosuus kuuluu
3. (monikossa, puhek.) kappaleen soitinosuudet

Käännökset

1. kielitiede

englanti: instrumental, instrumental case espanja: instrumental m. ranska: cas instrumental, instrumental m. latvia: instrumentālis

liettua: įnagininkas puola: narzędnik ranska: cas instrumental, instrumental m. venäjä: творительный падеж

Liittyvät sanat

• instrumentaalinen