pala

Katso myös: Pala

Suomi

Substantiivi

pala (9)

1. osa kokonaisuutta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	pala	palat
genetiivi	palan	palojen (palain)
partitiivi	palaa	paloja
akkusatiivi	pala; palan	palat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	palassa	paloissa
elatiivi	palasta	paloista
illatiivi	palaan	paloihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	palalla	paloilla
ablatiivi	palalta	paloilta
allatiivi	palalle	paloille
Muut
essiivi	palana	paloina
translatiivi	palaksi	paloiksi
abessiivi	palatta	paloitta
instruktiivi	–	paloin
komitatiivi	–	paloine- + omistusliite

Käännökset

englanti: (määrämuotoinen) piece, part, (jostain irrotettu epämääräinen) bit, chunk, lump espanja: trozo m. hollanti: stuk n. ruotsi: bit

saksa: Stück n., Teil m. tšekki: kus, kousek venäjä: кусок viro: tükk

Liittyvät sanat

• palanen, paloitella

Yhdyssanat

• aamupala, alkupala, annospala, armopala, cocktailpala, haarukkapala, haukkapala, herkkupala, hiukapala, hukkapala, iltapala, jäännöspala, jääpala, juustonpala, juustopala, kakkupala, kakunpala, kangaspala, kankaanpala, kantapala, kinkkupala, kinkunpala, koepala, kylkipala, lasinpala, leipäpala, leivänpala, lihanpala, lihapala, maapala, mainospala, makkaranpala, makkarapala, makupala, märepala, namupala, näytepala, palanpaine, palanpainike, palanpainin, palapaisti, palapeli, palasaippua, palasokeri, paperinpala, paperipala, puunpala, puupala, rintapala, saippuanpala, saippuapala, sokerinpala, sokeripala, suolapala, suupala, välipala, yöpala

Idiomit

• olla kova pala jollekulle

Verbi

pala

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä palaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä palaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä palaa

Espanja

Substantiivi

pala f. (monikko palas)

1. lapio
2. (maansiirtokoneen) kauha
3. lapa (potkurissa)
4. sulkapallomaila

Liittyvät sanat

• pala excavadora, pala cargadora, paleta, palear

Esperanto

Adjektiivi

pala

1. kalpea

Ido

Adjektiivi

pala

1. kalpea

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	pāla	pālae
akkusatiivi	pālam	pālās
genetiivi	pālae	pālārum
datiivi	pālae	pālīs
ablatiivi	pālā	pālīs

pāla f. (1) (yks. gen. pālae, monikko pālae)

1. lapio