kauha

Suomi

Substantiivi

kauha (9)

1. varrellinen kuppi tai työväline, jolla ammennetaan jauhetta tai nestemäistä ainetta

   Nostin kauhalla keittoa lautaselle.

   Ota kauhalla niin paljon jauhoja kuin haluat.

   Muurari käsittelee kauhalla laastia.

2. kaivamiseen tai siirtämiseen tarkoitettu laatikkomainen maansiirtokoneiden kiinteä rakenneosa tai liitettävä erillinen työkalu

   Kaivinkoneen kauha koukkasi pehmeää maata ja jätti nurmelle ison kuopan.

   Kuormaaja nosteli kauhallaan lumikasan kuorma-auton lavalle.

   Traktorikaivurin kauha on monikäyttöinen laite.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kauha	kauhat
genetiivi	kauhan	kauhojen (kauhain)
partitiivi	kauhaa	kauhoja
akkusatiivi	kauha; kauhan	kauhat
Sisäpaikallissijat
inessiivi	kauhassa	kauhoissa
elatiivi	kauhasta	kauhoista
illatiivi	kauhaan	kauhoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	kauhalla	kauhoilla
ablatiivi	kauhalta	kauhoilta
allatiivi	kauhalle	kauhoille
Muut
essiivi	kauhana	kauhoina
translatiivi	kauhaksi	kauhoiksi
abessiivi	kauhatta	kauhoitta
instruktiivi	–	kauhoin
komitatiivi	–	kauhoine- + omistusliite

Käännökset

1. varrellinen kuppi

englanti: ladle ruotsi: slev, skopa

italia: ramaioli m.

2. maansiirtokoneiden työkalu

englanti: bucket

italia: pala f.

Liittyvät sanat

• kaivinkone
• kaivuri
• traktorikaivuri

Synonyymit

• kapusta, kousa, koussikka, kuuppa

Johdokset

• kauhaisu, kauhallinen, kauhoa

Yhdyssanat

kastikekauha, kauhakuormaaja, laastikauha, liemikauha, löylykayha, ojakauha, reikäkauha, vesikauha