kauhoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kauhoa (52) (taivutus[luo])

  1. ammentaa kauhalla
    Hän kauhoi keittoa lautaselleen.
  2. myös mättää, lappaa ainetta käsin tai jollain työkalulla
    kauhoa kaksin käsin
    Destia kauhoi soraa liian syvältä, pomot oikeudessa (hs.fi)
  3. uida
    MM-kisojen uintikuningas kauhoi jo neljännen kultansa. (yle.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑu̯hoɑˣ/
  • tavutus: kau‧ho‧a

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kauhoa Kielitoimiston sanakirjassa