kuppi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kuppi (5-B)

  1. usein korvallinen juoma-astia, josta juodaan kuumia juomia, kuten kahvia tai teetä
  2. kupillinen, yhden kupin sisällön määrän tilavuusmitta
    Kuppi sokeria ja kaksi kuppia jauhoja, siitä se resepti alkaa.
  3. kovera, ei kovin suuri astia, jossa säilytetään nestettä, jauhoja yms.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkupːi/, [ˈkupːi]
  • tavutus: kup‧pi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuppi kupit
genetiivi kupin kuppien
(kuppein)
partitiivi kuppia kuppeja
akkusatiivi kuppi;
kupin
kupit
sisäpaikallissijat
inessiivi kupissa kupeissa
elatiivi kupista kupeista
illatiivi kuppiin kuppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kupilla kupeilla
ablatiivi kupilta kupeilta
allatiivi kupille kupeille
muut sijamuodot
essiivi kuppina kuppeina
translatiivi kupiksi kupeiksi
abessiivi kupitta kupeitta
instruktiivi kupein
komitatiivi kuppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kupi-
vahva vartalo kuppi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta kopp

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

imukuppi, kahvikuppi, kissankuppi, kivikuppi, kuppikoko, kuppikunta, kuppipari, liemikuppi, mokkakuppi, munakuppi, nimikkokuppi, pahkakuppi, posliinikuppi, riisikuppi, rintakuppi, ruokakuppi, savikuppi, sylkykuppi, teekuppi, tuhkakuppi, vaakakuppi, vesikuppi

Idiomit[muokkaa]

  • mennä kuppi nurin

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kuppi Kielitoimiston sanakirjassa