vankila
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]vankila (12)
- suljettu laitos, jossa säilytetään rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, vankeusrangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja
- Viaporin vankilan käytyä liian ahtaaksi päätettiin 1839 perustaa neljä uutta työ- ja ojennusvankilaa eri puolille Suomea.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋɑŋ.ki.lɑ/
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vankila | vankilat |
| genetiivi | vankilan | vankiloiden vankiloitten (vankilain) |
| partitiivi | vankilaa | vankiloita |
| akkusatiivi | vankila; vankilan |
vankilat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vankilassa | vankiloissa |
| elatiivi | vankilasta | vankiloista |
| illatiivi | vankilaan | vankiloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vankilalla | vankiloilla |
| ablatiivi | vankilalta | vankiloilta |
| allatiivi | vankilalle | vankiloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vankilana | vankiloina |
| translatiivi | vankilaksi | vankiloiksi |
| abessiivi | vankilatta | vankiloitta |
| instruktiivi | – | vankiloin |
| komitatiivi | – | vankiloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vankila- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. laitos, jossa säilytetään vankeja
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]kasvatuslaitos, kuritushuone, putka, tyrmä, vanki, vankiselli
Synonyymit
[muokkaa]- (arkikieltä) linna
Yhdyssanat
[muokkaa]avovankila, nuorisovankila, poliisivankila, vankilakapina, vankilakierre, vankilakundi, vankilaoikeus, vankilapappi, vankilaväkivalta, yövankila