vankila

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Vankila Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Vankila

Substantiivi[muokkaa]

vankila (12)

  1. suljettu laitos, jossa säilytetään rikoksista epäiltyjä tutkintavankeja, vankeusrangaistukseen tuomittuja tai sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja
    Viaporin vankilan käytyä liian ahtaaksi päätettiin 1839 perustaa neljä uutta työ- ja ojennusvankilaa eri puolille Suomea.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑŋ.ki.lɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vankila vankilat
genetiivi vankilan vankiloiden
vankiloitten
(vankilain)
partitiivi vankilaa vankiloita
akkusatiivi vankila;
vankilan
vankilat
sisäpaikallissijat
inessiivi vankilassa vankiloissa
elatiivi vankilasta vankiloista
illatiivi vankilaan vankiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vankilalla vankiloilla
ablatiivi vankilalta vankiloilta
allatiivi vankilalle vankiloille
muut sijamuodot
essiivi vankilana vankiloina
translatiivi vankilaksi vankiloiksi
abessiivi vankilatta vankiloitta
instruktiivi vankiloin
komitatiivi vankiloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vankila-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

kasvatuslaitos, kuritushuone, putka, tyrmä, vanki, vankiselli

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avovankila, nuorisovankila, poliisivankila, vankilakapina, vankilakierre, vankilakundi, vankilaoikeus, vankilapappi, vankilaväkivalta, yövankila

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vankila Kielitoimiston sanakirjassa