riittävyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]riittävyys (40)
- määrälle tai laadulle asetettujen normien tai vallitsevien odotusten täyttyvyyttä kuvaava käsite
- Hapen riittävyys on akvaariokalojen elinehto.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriːt̪ːæʋyːs/
- tavutus: riit‧tä‧vyys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riittävyys | riittävyydet |
| genetiivi | riittävyyden | riittävyyksien |
| partitiivi | riittävyyttä | riittävyyksiä |
| akkusatiivi | riittävyys; riittävyyden |
riittävyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riittävyydessä | riittävyyksissä |
| elatiivi | riittävyydestä | riittävyyksistä |
| illatiivi | riittävyyteen | riittävyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riittävyydellä | riittävyyksillä |
| ablatiivi | riittävyydeltä | riittävyyksiltä |
| allatiivi | riittävyydelle | riittävyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riittävyytenä | riittävyyksinä |
| translatiivi | riittävyydeksi | riittävyyksiksi |
| abessiivi | riittävyydettä | riittävyyksittä |
| instruktiivi | – | riittävyyksin |
| komitatiivi | – | riittävyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | riittävyyde- | |
| vahva vartalo | riittävyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
riittävyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]sanan riittävä vartalosta riittäv- ja suffiksista -yys
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on riittävä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- riittävyys Kielitoimiston sanakirjassa