Siirry sisältöön

pätevyys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

pätevyys (40)

  1. se, että on pätevä, osoittaa kykyä selviytyä jstkin tai kykyä kyetä jhkin
    Uuden opettajan pätevyys oli kyseenalainen.
    Yliopistokoulutus pyrkii kohottamaan lääkärien pätevyyttä.
  2. se, että jokin pätee, jokin pitää paikkansa
    Esimerkki osoittaa periaatteen pätevyyden esimerkkitapauksessa.
  3. oikeustoimen oikeudellinen teho

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpæt̪eʋyːs/
  • tavutus: pä‧te‧vyys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pätevyys pätevyydet
genetiivi pätevyyden pätevyyksien
partitiivi pätevyyttä pätevyyksiä
akkusatiivi pätevyys;
pätevyyden
pätevyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi pätevyydessä pätevyyksissä
elatiivi pätevyydestä pätevyyksistä
illatiivi pätevyyteen pätevyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pätevyydellä pätevyyksillä
ablatiivi pätevyydeltä pätevyyksiltä
allatiivi pätevyydelle pätevyyksille
muut sijamuodot
essiivi pätevyytenä pätevyyksinä
translatiivi pätevyydeksi pätevyyksiksi
abessiivi pätevyydettä pätevyyksittä
instruktiivi pätevyyksin
komitatiivi pätevyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pätevyyde-
vahva vartalo pätevyyte-
konsonantti-
vartalo
pätevyyt-

Etymologia

[muokkaa]

pätevä + -yys

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ammattipätevyys, epäpätevyys, erityispätevyys, pätevyydenhallinta, pätevyyskirja, pätevyysluokka, pätevyystodistus, pätevyysvaatimus, yleispätevyys

Aiheesta muualla

[muokkaa]