runsaus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

runsaus (40)[1]

  1. paljous; se että jotain on runsaasti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi runsaus runsaudet
genetiivi runsauden runsauksien
partitiivi runsautta runsauksia
akkusatiivi runsaus; runsauden runsaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi runsaudessa runsauksissa
elatiivi runsaudesta runsauksista
illatiivi runsauteen runsauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi runsaudella runsauksilla
ablatiivi runsaudelta runsauksilta
allatiivi runsaudelle runsauksille
muut sijamuodot
essiivi runsautena runsauksina
translatiivi runsaudeksi runsauksiksi
abessiivi runsaudetta runsauksitta
instruktiivi runsauksin
komitatiivi runsauksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lajirunsaus, runsaudenpula, runsaudensarvi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40