niukkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

niukkuus (40)

  1. vallitseva tila, jossa hyödykettä on tarjolla markkinoilla vähemmän kuin sitä kysytään

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈniu̯kːuːs/
  • tavutus: niuk‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi niukkuus niukkuudet
genetiivi niukkuuden niukkuuksien
partitiivi niukkuutta niukkuuksia
akkusatiivi niukkuus;
niukkuuden
niukkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi niukkuudessa niukkuuksissa
elatiivi niukkuudesta niukkuuksista
illatiivi niukkuuteen niukkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi niukkuudella niukkuuksilla
ablatiivi niukkuudelta niukkuuksilta
allatiivi niukkuudelle niukkuuksille
muut sijamuodot
essiivi niukkuutena niukkuuksina
translatiivi niukkuudeksi niukkuuksiksi
abessiivi niukkuudetta niukkuuksitta
instruktiivi niukkuuksin
komitatiivi niukkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo niukkuude-
vahva vartalo niukkuute-
konsonantti-
vartalo
niukkuut-

Etymologia[muokkaa]

niukka + -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

niukkuushyödyke

Aiheesta muualla[muokkaa]