Siirry sisältöön

raato

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

raato (1-F) (monikko raadot)

  1. kuollut, hajoava eläimen ruumis
    jäniksen raato
  2. (alatyyliä) vainaja, kuolleen ihmisen ruumis
  3. (arkikieltä) ihmisen keho
    Heitä vaatteet niskaan ja raahaa raatosi kouluun! (Ou­laisten ammattiopiston opiskelijalehti)
  4. (arkikieltä) (jostakin syntynyt) romu tai jäte
    auton raato
    veneen raato
    koneen raato
    omenan raato
  5. (murteellinen, halventava) kelvoton henkilö, ryökäle
    Senkin raato, häivy siitä!
  6. raatamisen tapahtuma
    Vähempikin raato vie ihmisestä hengen.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑːt̪o/
  • tavutus: raa‧to

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raato raadot
genetiivi raadon raatojen
partitiivi raatoa raatoja
akkusatiivi raato;
raadon
raadot
sisäpaikallissijat
inessiivi raadossa raadoissa
elatiivi raadosta raadoista
illatiivi raatoon raatoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi raadolla raadoilla
ablatiivi raadolta raadoilta
allatiivi raadolle raadoille
muut sijamuodot
essiivi raatona raatoina
translatiivi raadoksi raadoiksi
abessiivi raadotta raadoitta
instruktiivi raadoin
komitatiivi raatoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo raado-
vahva vartalo raato-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • skandinaavinen laina, vrt. keskiskandinaavin *brāđō, nykyruotsin bråd (’lihan­pala’)[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • raato Kielitoimiston sanakirjassa
  • raato Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”raato”.