romu

Wikisanakirjasta
Katso myös: Romu

Suomi[muokkaa]

Romua

Substantiivi[muokkaa]

romu (1)

  1. erityisesti metallista koostuva jäte
  2. huonokuntoinen tai hylätty auto
    tienvarressa seisova romu
  3. kehno tai tarpeeton tavara

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈromu/
  • tavutus: ro‧mu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi romu romut
genetiivi romun romujen
partitiivi romua romuja
akkusatiivi romu;
romun
romut
sisäpaikallissijat
inessiivi romussa romuissa
elatiivi romusta romuista
illatiivi romuun romuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi romulla romuilla
ablatiivi romulta romuilta
allatiivi romulle romuille
muut sijamuodot
essiivi romuna romuina
translatiivi romuksi romuiksi
abessiivi romutta romuitta
instruktiivi romuin
komitatiivi romuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo romu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

avaruusromu, peltiromu, rautaromu, romuarvo, romuauto, romukasa, romukauppa, romukauppias, romukeräys, romukoppa, romukuorma, romuliike, romumetalli, romunkerääjä, romuralli, romurauta, romuvarasto

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • romu Kielitoimiston sanakirjassa

Ambai[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

romu

  1. lintu