kolu

Kroatia

Substantiivi

kolu

1. yksikön datiivimuoto sanasta kolo
2. yksikön lokatiivimuoto sanasta kolo

Viro

Substantiivi

kolu (gen kolu, part kolu)

1. (puhekieltä) pää, nuppi, polla

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kolu	kolud
genetiivi	kolu	kolude
partitiivi	kolu	kolusid
illatiivi	kolusse	koludesse
inessiivi	kolus	koludes
elatiivi	kolust	koludest
allatiivi	kolule	koludele
adessiivi	kolul	koludel
ablatiivi	kolult	koludelt
translatiivi	koluks	koludeks
terminatiivi	koluni	koludeni
essiivi	koluna	koludena
abessiivi	koluta	koludeta
komitatiivi	koluga	koludega

Substantiivi

kolu (gen kolu, part kolu)

1. romu; roju, rompe, roina, kama

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 17 (elu) elu

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kolu	kolud
genetiivi	kolu	kolude
partitiivi	kolu	kolusid
illatiivi	kolusse	koludesse
inessiivi	kolus	koludes
elatiivi	kolust	koludest
allatiivi	kolule	koludele
adessiivi	kolul	koludel
ablatiivi	kolult	koludelt
translatiivi	koluks	koludeks
terminatiivi	koluni	koludeni
essiivi	koluna	koludena
abessiivi	koluta	koludeta
komitatiivi	koluga	koludega

Liittyvät sanat

Synonyymit

• koli, kola, kila-kola