Siirry sisältöön

roju

Wikisanakirjasta
Katso myös: rojů

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

roju (1)

  1. romu, käyttökelvoton tavara
    Kaikilla on nykyään liikaakin rojua nurkissa.
    Turhat rojut kannattaa kierrättää asianmukaisesti.
  2. (puhekieltä) korpiroju, eräs omatekoinen alkoholijuoma

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈroju/
  • tavutus: ro‧ju

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi roju rojut
genetiivi rojun rojujen
partitiivi rojua rojuja
akkusatiivi roju;
rojun
rojut
sisäpaikallissijat
inessiivi rojussa rojuissa
elatiivi rojusta rojuista
illatiivi rojuun rojuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rojulla rojuilla
ablatiivi rojulta rojuilta
allatiivi rojulle rojuille
muut sijamuodot
essiivi rojuna rojuina
translatiivi rojuksi rojuiksi
abessiivi rojutta rojuitta
instruktiivi rojuin
komitatiivi rojuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo roju-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • roju Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

roju

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta roj
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta roj

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /'rôju/ (dat.), /'rǒju/ (lok.)

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

roju

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta roj
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta roj

Serbokroaatti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

roju

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta roj
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta roj