puutos
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
puutos (39)
- puute, vaje, jonkin puuttuminen; tila, jossa jotakin ei ole riittävästi
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuːt̪os/
- tavutus: puu‧tos
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puutos | puutokset |
genetiivi | puutoksen | puutosten puutoksien |
partitiivi | puutosta | puutoksia |
akkusatiivi | puutos; puutoksen |
puutokset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puutoksessa | puutoksissa |
elatiivi | puutoksesta | puutoksista |
illatiivi | puutokseen | puutoksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puutoksella | puutoksilla |
ablatiivi | puutokselta | puutoksilta |
allatiivi | puutokselle | puutoksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puutoksena | puutoksina |
translatiivi | puutokseksi | puutoksiksi |
abessiivi | puutoksetta | puutoksitta |
instruktiivi | – | puutoksin |
komitatiivi | – | puutoksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puutokse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
puutos- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Anagrammit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puutos Kielitoimiston sanakirjassa