Siirry sisältöön

putous

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

putous (39)

  1. putoaminen; putoamismatka
  2. paikka jossa virtaava vesi putoaa, vesiputous
  3. putouskorkeus, putoama

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈput̪ous/ tai /ˈput̪ou̯s/
  • tavutus: pu‧to‧us / pu‧tous

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi putous putoukset
genetiivi putouksen putousten
putouksien
partitiivi putousta putouksia
akkusatiivi putous;
putouksen
putoukset
sisäpaikallissijat
inessiivi putouksessa putouksissa
elatiivi putouksesta putouksista
illatiivi putoukseen putouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi putouksella putouksilla
ablatiivi putoukselta putouksilta
allatiivi putoukselle putouksille
muut sijamuodot
essiivi putouksena putouksina
translatiivi putoukseksi putouksiksi
abessiivi putouksetta putouksitta
instruktiivi putouksin
komitatiivi putouksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo putoukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
putous-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi pudota ((vahva) vokaalivartalo putoa- ) + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

putouskorkeus, vesiputous

Anagrammit
[muokkaa]

puusto, puutos, upotus

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • putous Kielitoimiston sanakirjassa