pino

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pino (1)[1]

  1. useita tavaroita päällekkäin
    Pöydällä on pino lehtiä.
  2. (tietotekniikka) tietorakenne johon voidaan lisätä alkioita ja poistaa niistä päällimmäinen sekä tarkastella pinon tai päällimmäisen alkion tilaa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi pino pinot
genetiivi pinon pinojen
(pinoin)
partitiivi pinoa pinoja
akkusatiivi pino; pinon pinot
Sisäpaikallissijat
inessiivi pinossa pinoissa
elatiivi pinosta pinoista
illatiivi pinoon pinoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi pinolla pinoilla
ablatiivi pinolta pinoilta
allatiivi pinolle pinoille
Muut
essiivi pinona pinoina
translatiivi pinoksi pinoiksi
abessiivi pinotta pinoitta
instruktiivi pinoin
komitatiivi pinoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pino m. (monikko pinos)

  1. mänty

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • quinto pino = hornan kuusi (kirj. 'viides män')

Esperanto[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pino m.

  1. mänty

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pino

  1. mänty

Italia[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pino m.

  1. mänty

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1