pinota

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

pinota (74) (taivutus[luo])

  1. asettaa pinoon

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpinot̪ɑˣ/
  • tavutus: pi‧no‧ta

Etymologia[muokkaa]

sanan pino vartalosta pino- ja suffiksista -ta[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pinota Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.