patriarkka
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (sosiologia) perheen tai suvun päämies, todellista valtaa käyttävä isä
- (uskonto) Raamatun kolme juutalaisten johtajaa, Abraham, Iisak ja Jaakob
- (uskonto) muutamien kirkkokuntien ylin piispa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑt̪riˌɑrkːɑ/
- tavutus: pat‧ri‧ark‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | patriarkka | patriarkat |
| genetiivi | patriarkan | patriarkkojen (patriarkkain) |
| partitiivi | patriarkkaa | patriarkkoja |
| akkusatiivi | patriarkka; patriarkan |
patriarkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | patriarkassa | patriarkoissa |
| elatiivi | patriarkasta | patriarkoista |
| illatiivi | patriarkkaan | patriarkkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | patriarkalla | patriarkoilla |
| ablatiivi | patriarkalta | patriarkoilta |
| allatiivi | patriarkalle | patriarkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | patriarkkana | patriarkkoina |
| translatiivi | patriarkaksi | patriarkoiksi |
| abessiivi | patriarkatta | patriarkoitta |
| instruktiivi | – | patriarkoin |
| komitatiivi | – | patriarkkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | patriarka- | |
| vahva vartalo | patriarkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. perheen tai suvun päämies, todellista valtaa käyttävä isä
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: patriarkallinen
Aiheesta muualla
[muokkaa]- patriarkka Kielitoimiston sanakirjassa