manner

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katso myös: Männer
Wikipedia
Katso artikkeli Manner Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manner (49)

  1. (maantiede) mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä, vrt. saari ja maanosa
    Soudimme saaresta mantereelle.
    Afrikka on manner.
    Afrikan mantereen eteläisin kaupunki on nimeltään Kapkaupunki.
    Australian mannerta koettelee kesäisin kuivuus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈmɑnːer/
  • tavutus: man‧ner

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manner
mantere 		manteret
mantereet
genetiivi manteren
mantereen 		mannerten
manterien
mantereiden
mantereitten
partitiivi mannerta
manteretta 		manteria
mantereita
akkusatiivi manner
mantere;
manteren
mantereen 		manteret
mantereet
sisäpaikallissijat
inessiivi manteressa
mantereessa 		manterissa
mantereissa
elatiivi manteresta
mantereesta 		manterista
mantereista
illatiivi mantereen
mantereeseen 		manteriin
mantereisiin
mantereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi manterella
mantereella 		manterilla
mantereilla
ablatiivi manterelta
mantereelta 		manterilta
mantereilta
allatiivi manterelle
mantereelle 		manterille
mantereille
muut sijamuodot
essiivi manterena
mantereena
(mannerna) 		manterina
mantereina
translatiivi mantereksi
mantereeksi 		manteriksi
mantereiksi
abessiivi manteretta
mantereetta 		manteritta
mantereitta
instruktiivi – manterin
manterein
komitatiivi – mantereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo 		{{{vart.kons}}}

Etymologia[muokkaa]

Johdos samasta kantasanasta kuin esim. mantu.[1]

Käännökset[muokkaa]

1. mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Etelämanner, Manner-Eurooppa, mannerilmasto, mannerjalusta, mannerjää, mannerlaatta, mannermaa, mannerrinne, mannervaltio

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • manner Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

manner (monikko manners)

  1. tapa, käytös
  2. maneeri
  3. tyyli
  4. (monikossa) käytöstavat

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=manner&oldid=4309954”