Siirry sisältöön

lapsus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lapsus (39)

  1. erehdys, virhe, lipsahdus
  2. (leikkimielinen) lapsi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlɑpsus/
  • tavutus: lap‧sus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lapsus lapsukset
genetiivi lapsuksen lapsusten
lapsuksien
partitiivi lapsusta lapsuksia
akkusatiivi lapsus;
lapsuksen
lapsukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lapsuksessa lapsuksissa
elatiivi lapsuksesta lapsuksista
illatiivi lapsukseen lapsuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lapsuksella lapsuksilla
ablatiivi lapsukselta lapsuksilta
allatiivi lapsukselle lapsuksille
muut sijamuodot
essiivi lapsuksena lapsuksina
translatiivi lapsukseksi lapsuksiksi
abessiivi lapsuksetta lapsuksitta
instruktiivi lapsuksin
komitatiivi lapsuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lapsukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lapsus-

Etymologia

[muokkaa]

latinan kielestä, lapsus

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • lapsus Kielitoimiston sanakirjassa

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lāpsus lāpsūs
akkusatiivi lāpsum lāpsūs
genetiivi lāpsūs lāpsuum
datiivi lāpsuī lāpsibus
ablatiivi lāpsū lāpsibus

lāpsus m. (4)

  1. vieriminen
  2. lankeaminen, luiskahtaminen, kaatuminen
  3. (kuvaannollisesti) erehdys, hairahdus, virhe, vika

Verbi

[muokkaa]

lāpsus m., lāpsa f., lāpsum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä lābor

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi lāpsus lāpsa lāpsum nominatiivi lāpsī lāpsae lāpsa
akkusatiivi lāpsum lāpsam lāpsum akkusatiivi lāpsōs lāpsās lāpsa
genetiivi lāpsī lāpsae lāpsī genetiivi lāpsōrum lāpsārum lāpsōrum
datiivi lāpsō lāpsae lāpsō datiivi lāpsīs lāpsīs lāpsīs
ablatiivi lāpsō lāpsā lāpsō ablatiivi lāpsīs lāpsīs lāpsīs

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lapsus yl. (2) (yks. määr. lapsusen [luo], mon. epämäär. lapsusar [luo], mon. määr. lapsusarna [luo])

  1. erehdys, lapsus