kola

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: kõla

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kola (10)

  1. lumikola: auramainen työkalu lumen luontiin ja työntämiseen
  2. kolapähkinä elintarvikkeena
  3. kolapähkinällä maustettu virvoitusjuoma, kolajuoma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolɑ/, [ˈkʷo̞lɑ̝]
  • tavutus: ko‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kola kolat
genetiivi kolan kolien
(kolain)
partitiivi kolaa kolia
akkusatiivi kola;
kolan
kolat
sisäpaikallissijat
inessiivi kolassa kolissa
elatiivi kolasta kolista
illatiivi kolaan koliin
ulkopaikallissijat
adessiivi kolalla kolilla
ablatiivi kolalta kolilta
allatiivi kolalle kolille
muut sijamuodot
essiivi kolana kolina
translatiivi kolaksi koliksi
abessiivi kolatta kolitta
instruktiivi kolin
komitatiivi koline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kola-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Anagrammit[muokkaa]

lako, loka, olka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kola Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kola (monikko kolas)

  1. kolapuu, kolapähkinä
  2. (harvinainen, vanhahtava) rinnakkaismuoto sanasta cola

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kola yl. (1) (yks. määr. kolan [luo], mon. epämäär. kolor[luo], mon. määr. kolorna [luo])

  1. kermakaramelli, kinuski
  2. kolajuoma

Verbi[muokkaa]

kola (1)

  1. hiiltää puuta
  2. (slangia) kuolla, delata

Turkki[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kola

  1. tärkki
  2. tärkkelys
  3. kolapähkinä
  4. kolajuoma