kolina

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kolina (12)

  1. tylppien kappaleiden törmäyksistä syntyvä, tiheästi toistuva lyhytkestoinen matalataajuinen ääni
  2. (arkikieltä) kölninvesi, erityisesti korvikealkoholina käytettynä
    juoda kolinaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkolinɑ/
  • tavutus: ko‧li‧na

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kolina Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

kolina

  1. (taivutusmuoto) monikon essiivi sanasta kola