pulituuri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- aikoinaan pintakäsittelyyn käytetty spriihin liuotettu hartsi- tai vahaliuos
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpuliˌt̪uːri/
- tavutus: pu‧li‧tuu‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pulituuri | pulituurit |
| genetiivi | pulituurin | pulituurien (pulituurein) |
| partitiivi | pulituuria | pulituureja |
| akkusatiivi | pulituuri; pulituurin |
pulituurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pulituurissa | pulituureissa |
| elatiivi | pulituurista | pulituureista |
| illatiivi | pulituuriin | pulituureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pulituurilla | pulituureilla |
| ablatiivi | pulituurilta | pulituureilta |
| allatiivi | pulituurille | pulituureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pulituurina | pulituureina |
| translatiivi | pulituuriksi | pulituureiksi |
| abessiivi | pulituuritta | pulituureitta |
| instruktiivi | – | pulituurein |
| komitatiivi | – | pulituureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pulituuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
ruots. polityr < lat. politura 'kiilto'
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pulituuri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5