puliveivari
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (arkikieltä) huijari, puliveivauksen harjoittaja
- (arkikieltä, ei standardi) korvikealkoholin käyttäjä, alkoholisti, puliukko
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | puliveivari | puliveivarit |
| genetiivi | puliveivarin | puliveivarien puliveivareiden puliveivareitten |
| partitiivi | puliveivaria | puliveivareita puliveivareja |
| akkusatiivi | puliveivari; puliveivarin |
puliveivarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puliveivarissa | puliveivareissa |
| elatiivi | puliveivarista | puliveivareista |
| illatiivi | puliveivariin | puliveivareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puliveivarilla | puliveivareilla |
| ablatiivi | puliveivarilta | puliveivareilta |
| allatiivi | puliveivarille | puliveivareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puliveivarina | puliveivareina |
| translatiivi | puliveivariksi | puliveivareiksi |
| abessiivi | puliveivaritta | puliveivareitta |
| instruktiivi | – | puliveivarein |
| komitatiivi | – | puliveivareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puliveivari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- yhdyssana sanoista puli ja veivari. Korvikkeenkäyttäjät saivat pulloa ravistamalla eli veivaamalla erotelluksi pulista eli pulituurista sen sisältämän alkoholin, jolloin pullon pohjalle jäi lakkamainen sakka-aines.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- puliveivari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6