istuin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
istuin (33)
- istumiseen tarkoitettu väline
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈist̪ui̯n/
- tavutus: is‧tuin
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | istuin | istuimet |
| genetiivi | istuimen | istuimien istuinten |
| partitiivi | istuinta | istuimia |
| akkusatiivi | istuin; istuimen |
istuimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | istuimessa | istuimissa |
| elatiivi | istuimesta | istuimista |
| illatiivi | istuimeen | istuimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | istuimella | istuimilla |
| ablatiivi | istuimelta | istuimilta |
| allatiivi | istuimelle | istuimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | istuimena (istuinna) |
istuimina |
| translatiivi | istuimeksi | istuimiksi |
| abessiivi | istuimetta | istuimitta |
| instruktiivi | – | istuimin |
| komitatiivi | – | istuimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | istuime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
istuin- | |
Etymologia[muokkaa]
Henrik Hoffmanin käyttöön ottama uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
WC-istuin, etuistuin, heittoistuin, istuinkaukalo, istuinkyhmy, istuinlaatikko, istuinlauta, istuinluu, istuinosa, istuinpaikka, istuinpenkki, istuinrivi, istuintyyny, istuinvyö, katapultti-istuin, keisarinistuin, kuninkaanistuin, lastenistuin, lisäistuin, lämpöistuin, oikeusistuin, paavinistuin, pesuistuin, piispanistuin, plyysi-istuin, takaistuin, tuolinistuin, tuomioistuin, turvaistuin, valtaistuin
Aiheesta muualla[muokkaa]
- istuin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
istuin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä istua
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.