satula
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]satula (12)
- hevosen (tai aasin tai kamelin) selkään laitettava, yleensä nahkainen, istuinalusta
- polkupyörän tai moottoripyörän istuin
- (musiikki) soittimen otelaudan yläpäässä oleva poikittainen nauhamainen koroke jonka päällä kielet lepäävät (kts. Liite:Kitara)
- teuraseläimen selän takaosa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑt̪ulɑ/
- tavutus: sa‧tu‧la
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | satula | satulat |
| genetiivi | satulan | satuloiden satuloitten (satulain) |
| partitiivi | satulaa | satuloita |
| akkusatiivi | satula; satulan |
satulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | satulassa | satuloissa |
| elatiivi | satulasta | satuloista |
| illatiivi | satulaan | satuloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | satulalla | satuloilla |
| ablatiivi | satulalta | satuloilta |
| allatiivi | satulalle | satuloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | satulana | satuloina |
| translatiivi | satulaksi | satuloiksi |
| abessiivi | satulatta | satuloitta |
| instruktiivi | – | satuloin |
| komitatiivi | – | satuloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | satula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- kantagermaanin sanasta *sadulaz
Käännökset
[muokkaa]3. soittimen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: satuloida
Yhdyssanat
[muokkaa]aasinsatula, kamelinsatula, kuormasatula, lampaansatula, luusatula, mustasatulamörsky, poronsatula, pyöränsatula, satulahaikara, satulahuopa, satulahöyhenet, satulakaari, satulakatto, satulalaukku, satulaloimi, satulamaakari, satulanahka, satulanenä, satulanivel, satulankaari, satulannuppi, satulantekijä, satulanuppi, satulapinta, satulapiste, satulapoimu, satulapuu, satulareppu, satulaseppä, satulavyö, turkinsatula