satula

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hevosen satula
Pyörän satula

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

satula (12)

  1. hevosen (tai aasin tai kamelin) selkään laitettava, yleensä nahkainen, istuinalusta
  2. polkupyörän tai moottoripyörän istuin
  3. (musiikki) soittimen otelaudan yläpäässä oleva poikittainen nauhamainen koroke jonka päällä kielet lepäävät (kts. Liite:Kitara)
  4. teuraseläimen selän takaosa

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi satula satulat
genetiivi satulan satuloiden
satuloitten
(satulain)
partitiivi satulaa satuloita
akkusatiivi satula; satulan satulat
sisäpaikallissijat
inessiivi satulassa satuloissa
elatiivi satulasta satuloista
illatiivi satulaan satuloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi satulalla satuloilla
ablatiivi satulalta satuloilta
allatiivi satulalle satuloille
muut sijamuodot
essiivi satulana satuloina
translatiivi satulaksi satuloiksi
abessiivi satulatta satuloitta
instruktiivi satuloin
komitatiivi satuloine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • kantagermaanin sanasta *sadulaz

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

lampaansatula, luusatula, poronsatula, pyöränsatula, satulahaikara, satulahuopa, satulahöyhenet, satulakaari, satulakatto, satulalaukku, satulaloimi, satulamaakari, satulanahka, satulanenä, satulanivel, satulankaari, satulannuppi, satulantekijä, satulanuppi, satulapinta, satulapiste, satulapoimu, satulapuu, satulareppu, satulaseppä, satulavyö, turkinsatula

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • satula Kielitoimiston sanakirjassa
  • satula Tieteen termipankissa