teljo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Teljo

Suomi[muokkaa]

Teljo

Substantiivi[muokkaa]

teljo (1)

  1. soutuveneen soutu- tai istuinpenkki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eljo/
  • tavutus: tel‧jo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi teljo teljot
genetiivi teljon teljojen
partitiivi teljoa teljoja
akkusatiivi teljo;
teljon
teljot
sisäpaikallissijat
inessiivi teljossa teljoissa
elatiivi teljosta teljoista
illatiivi teljoon teljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi teljolla teljoilla
ablatiivi teljolta teljoilta
allatiivi teljolle teljoille
muut sijamuodot
essiivi teljona teljoina
translatiivi teljoksi teljoiksi
abessiivi teljotta teljoitta
instruktiivi teljoin
komitatiivi teljoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo teljo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

etuteljo, keskiteljo, keulateljo, peräteljo, rullateljo, soututeljo, teljolauta, teljopuu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • teljo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.