heitto

Suomi

Heitto [1]

Substantiivi

heitto (1)

1. heittämisen teko

   Timo yritti heittää hattunsa naulakkoon, mutta heitto meni ohi.

2. luvun, liikeradan tms. poikkeaminen tarkasta, suorasta tai mitatusta

   Vaa'assa on muutaman gramman heitto.

   Leveälanteisen naisen kävelytyylissä on lantion ylimääräistä kiertoa ja heittoa.

3. (arkikieltä) keskustelun lomassa sanottu vitsi tms.

   Kun kerran keksii hyvän heiton, ei sitä millään malta olla käyttämättä.

4. (keilailu) pallon saattaminen vierimään radalle

Ääntäminen

• IPA: /ˈhei̯t̪ːo/
• tavutus: heit‧to

Etymologia

verbi heittää + johdin -o

Käännökset

1. fyysinen heittäminen

englanti: throw, cast

ruotsi: kast

3. keskustelun lomassa sanottu vitsi

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

4. keilailu

englanti: roll

Liittyvät sanat

• heittäjä

Yhdyssanat

heittoistuin, heittokalastus, heittokello, heittokirves, heitto-onginta, heitto-onki, heittopaino, heittopaula, heittoploki, heittopussi, heittopylpyrä, heittopyörä, heittoraja, heittorengas, heittosaapas, heittosarja, heittosiima, heittotappara, heittoterä, heittotikka, heittotulos, heittotuomari, heittouistelu, heittouistin, heittovapa, heittoveitsi, heittoverkko, heittovuoro, huulenheitto, keihäänheitto, kiekonheitto, kääpiönheitto, seittosuunta, sisäheitto, vedenheitto

Sanaliitot

• 7 metrin heitto

Aiheesta muualla

• heitto Kielitoimiston sanakirjassa
• heitto Suomen murteiden sanakirjassa
• heitto Suomen etymologisessa sanakirjassa